EOVS JÄRJESTÖN
SÄÄNNÖT

Yrityksen suomeksi nimi on Virolaisyhdistysten Verkosto, lyhenne VYVS. Viron kielellä yhdistyksen nimi voi olla Viron järjestöjen verkosto Suomessa, lyhenne EOVS. Tässä säännössä yhdistystä kutsutaan verkostoksi. Verkon sijainti on Helsingissä.

Verkon virallinen kieli on suomi. Verkon työkieli on myös viro.

Verkoston tarkoituksena on edustaa virolaisia yhdistyksiä Suomessa kansallisesti ja kansainvälisesti, elävien virolaisten yhdistyksiä kansallisesti ja kansainvälisesti, tukea Suomessa toimivien virolaisten yhdistysten yhteistyötä ja toimia kansallisena keskusjärjestönä. Verkoston tarkoituksena on parantaa virolaisten asemaa vähemmistökansana Suomessa ja edistää Suomessa asuvien virolaisten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Verkosto tukee äidinkielen, identiteetin ja kulttuurin säilymistä ja auttaa Suomessa asuvia virolaisia ylläpitämään yhteyttä Viroon.

Tavoitteen saavuttamiseksi verkosto seuraa viranomaisten toimintaa ja säädöksiä, arvioi ja antaa lausuntoja lainmuutoksista ja muusta viranomaisen toiminnasta. Verkosto kehittää myös vironkielistä konsultointipalvelua Suomessa. Verkosto järjestää jäsenilleen tapaamisia, esitelmiä, koulutuksia ja muita tietoa lisääviä tapahtumia, retkiä, telttaleirejä ja juhlia. Verkosto myös välittää ja jakaa tietoa sekä toteuttaa kieli- ja kulttuurihankintaprojekteja. Verkosto voi toimintansa mahdollistamiseksi hakea ja vastaanottaa avustuksia, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä järjestää testamentteja, omistaa ja hallita toiminnassaan tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. toimintaansa, järjestää varainkeruutapahtumia, maksullisia jäsentilaisuuksia, arpajaisia asianmukaisella luvalla, myyntiä ja muuta taloudellista toimintaa, asianmukaisella luvalla varainkeräystä, maksullisia jäsentilaisuuksia, arpajaisia, myyntiä ja muuta taloudellista toimintaa, mutta siten, että tämä toiminta ei tuo voittoa tai muuta taloudellista etua eikä tee verkoston toiminnasta ensisijaisesti taloudellista.

Verkoston täysjäseneksi voi tulla rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy verkoston tavoitteet ja säännöt. Verkoston jäseneksi hyväksymisen vahvistaa verkoston hallitus kirjallisen hakemuksen perusteella. Verkoston hallitus voi hylätä jäsenhakemuksen laillisista syistä. Verkoston hallitus voi kutsua kunniajäseniksi ensisijaisesti henkilöitä, joilla on merkittäviä ansioita verkoston toiminnan edistämisessä. Kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus verkoston kokouksissa, mutta heillä ei ole äänioikeutta.

Jäsenmaksut päättää yhtiökokous vuosittain erikseen varsinaisille jäsenille ja tarkkailijajäsenille. Kunniajäsenet eivät maksa liittymis- tai jäsenmaksua.

Jäsen voi erota verkostosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai verkoston puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhtiökokouksessa. Jäsen voi erota verkostosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai verkoston puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhtiökokouksessa. Verkoston hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen ei ole maksanut jäsenmaksua kahtena peräkkäisenä kalenterivuonna tai jos jäsen on vakavasti vahingoittanut verkostoa, sen mainetta tai sen jäseniä. Jäsenen sulkemiseksi pois tilaisuus tulla kuulluksi on varattava hänelle. Erotetulla jäsenellä on oikeus saattaa eropäätös yleiskokouksen päätettäväksi tekemällä kirjallinen valitus verkoston hallitukselle tai sen puheenjohtajalle 30 päivän kuluessa erottamispäätöstä koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta. Vähentäminen tai eroaminen ei vapauta sinua jo maksetuista jäsenmaksuista eikä oikeuta jo maksettujen jäsenmaksujen palautukseen.

Yhtiökokouksessa päätösvalta on jäsenyhdistysten edustajilla. Kukin jäsenyhdistys voi lähettää yhdistyksen kokoukseen yhden edustajan. Jokaisella varsinaisen jäsenen edustajalla on yhtiökokouksessa yksi ääni. Äänioikeutta ei kuitenkaan ole niillä varsinaisilla jäsenillä, jotka eivät ole maksaneet edellisen vuoden jäsenmaksua. Yleiskokouksen kokouksessa edustajalla on oltava valtuutusvalta, joka osoittaa hänen valintansa edustajaksi yleiskokoukseen.

Verkoston hallituksella ja jäsenyhdistyksillä on oikeus tehdä ehdotuksia, lausuntoja ja ottaa kantaa yhtiökokouksen kokouksessa. Ehdotusluonnokset, kannanotot ja kannanotot toimitetaan verkoston hallitukselle viimeistään viisi (5) viikkoa ennen kokousta. Verkoston hallitus antaa arvionsa ehdotuksista sekä kannanottoluonnoksia, jotka toimitetaan yhtiökokouksen saataville muun kokousmateriaalin kanssa.

Yleiskokous kokoontuu säännöllisesti joka vuosi tammi-toukokuussa. Kokouksen paikan ja tarkan ajan päättää verkoston hallitus. Sääntömääräisessä kokouksessa käsitellään seuraavia asioita: Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus todetaan. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, jotka voivat tarvittaessa toimia ääntenlukijana. Kokouksen esityslista on hyväksytty. Vuosikertomus esitetään. Vuosikertomuksen hyväksymisestä päätetään. Esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajan tai tilintarkastajan lausunto toiminnasta. Tämän tilintarkastajan tai tilintarkastajan lausunto. Päätetään vahvistaa ja hyväksyä vuositilinpäätös ja verkoston hallitus ja muut vastuuhenkilöt vapautuvat vastuusta. Verkoston hallituksen puheenjohtaja valitaan seuraavalle toimintakaudelle. Muut verkoston hallituksen jäsenet valitaan seuraavalle toimintakaudelle. Ensi vuoden toimintasuunnitelma on hyväksytty. Ensi vuoden jäsenmaksuista päätetään. Ensi vuoden budjetti on hyväksytty. Valitaan seuraavalle vuodelle yksi (1) tai kaksi (2) toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa ja yksi (1) tai kaksi (2) varatilintarkastajaa tai tilintarkastajaa. Yleiskokoukselle annetuista julistusluonnoksista, kannoista ja ehdotuksista keskustellaan. Muista kokouskutsussa mainituista asioista keskustellaan. Jos jäsenyhdistys haluaa lähettää luonnoksen yhtiökokouksen käsiteltäväksi, sen on toimitettava se. Mikäli jäsenyhdistys haluaa lähettää luonnoksen yhtiökokouksen käsiteltäväksi, on sen toimitettava se kirjallisesti verkkohallitukselle viimeistään viisi (5) viikkoa ennen kokousta. Kun verkoston hallitus on käsitellyt asian, esittelijällä on oikeus esittää se yhtiökokoukselle.

Yleiskokous on kutsuttava koolle vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta sähköpostitse. Yleiskokouksen kutsuu koolle verkon hallitus.

Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, kun verkoston hallitus niin päättää tai kun vähintään kolme (3) jäsenyhdistystä esittää hallitukselle kirjallisen pyynnön käsitellä verkostolle raportoitu asia. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun yhtiökokous on vastaanottanut pyynnön. Ylimääräinen yhtiökokous voi päättää vain niistä asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa. Ylimääräistä yhtiökokousta kutsuttaessa noudatetaan tämän säännön 11 §:n määräyksiä.

Ellei yhdistyslaissa tai näissä yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, äänestetään yhtiökokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee, mutta vaaleissa se on tarina. Äänestys tapahtuu avoimella lippuäänestyksellä, ellei edustaja pyydä salaista äänestystä, mutta vaaleissa äänestäminen on aina salainen.

Verkoston hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan verkoston puheenjohtajaksi, sekä 4-6 muuta yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Verkoston hallitus valitsee keskuudestaan ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Lisäksi verkoston hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muun tarvittavan henkilöstön. Jos puheenjohtaja ei voi olla paikalla, hänen tilalleen toimii verkoston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Jos hänkin voi olla paikalla, hänen tilalleen tulee toinen verkoston varapuheenjohtaja.

Verkoston puheenjohtajan vaalit järjestetään yhdellä tai kahdella kierroksella. Jos yksi ehdokkaista on ylittänyt d:n yhdellä tai kahdella kierroksella. Jos yksi ehdokkaista on saanut yli puolet ensimmäisellä kierroksella annetuista äänistä, hänet valitaan verkoston puheenjohtajaksi. Muussa tapauksessa järjestetään toinen kierros kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Verkoston muiden hallituksen jäsenten valinta tapahtuu yhdistyslain 29 §:n 3 momentin mukaisesti. Verkoston muiden hallituksen jäsenten valinta tapahtuu yhdistyslain 29 §:n 3 momentin mukaisesti.

Verkon käyttöaika on yleiskokousten välinen ajanjakso.

Verkoston hallitus kutsutaan koolle, jos puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään puolet verkoston hallituksen jäsenistä on sitä puheenjohtajalta kirjallisesti pyytänyt. Verkoston hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja on saapuvilla. tai yksi varapuheenjohtajista on paikalla. tai yksi varapuheenjohtajista on paikalla. Hallituksen päätöksellä voit osallistua verkon hallituksen kokouksiin myös tietoliikenteen tai muiden teknisten keinojen avulla.

Äänestys verkon hallituksen kokouksissa tapahtuu yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, mutta vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä äänestetään. Äänestys tapahtuu yleisöäänestyksellä. Vaalit aina suljetulla lippuäänestyksellä.

Verkoston nimen kirjoittaa verkoston puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat aina kaksi yhdessä.

Verkoston tilikausi on kalenterivuosi. Taloudelliset raportit allekirjoittaa verkoston hallitus.

Kaikki yhtiöjärjestyksen muutokset tai verkoston toiminnan lopettaminen on mainittava kokouskutsussa. Päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta tehdään kahdessa peräkkäisessä yhtiökokouksessa, joista vähintään yhden on oltava sääntömääräinen, vähintään kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä. Jos sääntöjen muuttaminen katsotaan kiireelliseksi, sääntöjen muuttamisesta päätetään saman kokouksen aikana vähintään viiden kuudesosan enemmistöllä (5/6). Tässä tapauksessa muutosehdotus hyväksytään, jos se kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöpäätöksellä tunnustetaan kiireelliseksi. Päätös verkoston toiminnan lopettamisesta tehdään kahdessa peräkkäisessä yhtiökokouksessa, joista vähintään yhden on oltava säännöllinen, vähintään kolmen neljäsosan (¾) enemmistön päätöksellä. Jos verkon toiminta lopetetaan, sen resursseja tulee käyttää verkon tavoitteiden mukaisesti viimeksi verkon lopettamisesta päättäneen yhtiökokouksen määräämällä tavalla.